Käymme kaupassa kerran viikossa. Näin ei ole ollut aina. Saimme viime vuonna vauvan ja yhtäkkiä aika oli kortilla. Huomasimme, että arki-iltoina iso osa ajastamme kului päivän ruoan keksimiseen, kaupassa käyntiin ja ruoanlaittoon. Melko dinkkua, totesimme ja päätimme laittaa konseptin uusiksi.
Lauantaina otimme esiin kalenterin, kasan mieluisimpia kokkikirjoja sekä tyhjää paperia. Hahmottelimme seuraavan viikon ruoat kalenteriin ja teimme kauppalistan. Yksinkertaista, mutta meille vallankumouksellista. Aloimme syödä entistä paremmin ja aikaa jäi kaikkeen muuhun kivaan. Erityisen paljon minua ilahdutti se, ettei kaupassa tarvinnut ravata enää joka päivä.
Viikkosuunitelmassa on myös vaikeita paloja. Kalaa ei voi ostaa viiden päivän päästä syötäväksi eikä lihakaan säily loputtomiin jne. Olemme ratkaisseet ongelman niin, että meillä syödään lihaa ja kalaa pääsääntöisesti alkuviikosta. Loppuviikosta on kasvis- ja pakkasruokien vuoro. Ja sääntöihin tehdään poikkeuksia. Jos perjantaina tekee mieli sushia, niin sitten haetaan kala keskustan kalakauppiaalta perjantaina työpäivän päätteeksi. Tuoretta leipää ja maitoakin tankataan tarpeen vaatiessa lähikaupasta, mutta näitä reissuja ei lasketa.
Kesällä suunnitelmaruokatalous oli tauolla, mutta nyt kun lomat loppuivat kaivoimme jälleen kynät, kalenterit ja kokkikirjat esiin. Olen taas ihan intona systeemistä.
Ruokablogi, jossa kokkaillaan arkiruokaa ja herkutellaan pyhäisin. Ruotsinopettajan toteutunut painajainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti