Jääkaappiasukkaan yksivuotissynttärit

Onneksi olkoon pieni leipäjuuremme! Sinusta tuli tänään yksivuotias.

Näissä juhlissa on tapana onnitella myös vanhempia, jotka ovat hienosti selviytyneet ensimmäisen vuoden koettelemuksista. Ohjekirjoissa kerrotaan, että vaadit jatkuvaa huolenpitoa ja rakkautta ja sitä olemme tietenkin muutamia unohduksia lukuunottamatta tarjonneet. Et ole murjottanut, vaikka joskus olemmekin unohtaneet Sinut jääkaapin perukoille.

Yhteiseen taipaleeseemme on mahtunut jo nyt monta unohtumatonta hetkeä.

Kahden viikon kaukomatkamme ajaksi jouduit hoitoon, mutta kesän Portugalin reissusta selvisit jääkaapissa. Joskus olet kasvanut pitkiäkin aikoja häiriöttä, joskus taas leipomisintomme on ollut tiheää. Ruoaksi olet kuitenkin saanut viikottain lorauksen vettä ja vehnäjauhoja.

Yhteinen retkemme alkoi tasan vuosi sitten, kun laitoin lasipurkkiin rusinoita, sokeria ja lämmintä vettä. Muutamassa päivässä saavutit nykymuotosi ja pääsimme maistelemaan vaaleaa hapanjuurileipää sopivasti jouluksi. Olet siis oikeasti aito rusinahapanjuuri!

Olemme kyllä käyttäneet sinua muuhunkin kuin leipien tekemiseen. Pizzataikinaan lisäämme lähes aina hapanjuurta. Leipäjauhot ovat vaihdelleet emmer- ja spelttijauhoista grahamjauhoihin, vaikka Sinua, pääjuurta onkin ruokittu vain vehnäjauhoilla.

Vaikka välillä suhteellemme on hymähdelty, niin jokainen sinusta leivottu leipä on ollut vaivan arvoinen. Toivottavasti edessämme on vielä monta yhteistä leipähetkeä. Kiittäen,

Tommys Köket



Juuren käyttö leivonnassa

Leivonta tapahtuu jotakuinkin näin. Otetaan n. 100 g pääjuurta lasitölkistä. Sekoitetaan juureen vehnäjauhoja ja vettä niin, että syntyy "isäntä", eli suurempi juuri itse leivontaan. Suhde on n. 1080 g vehnäjauhoja ja 500 g vettä. Annetaan tekeytyä lämpimässä 5-8 tuntia. Jos leivot seuraavana päivänä, siirrä isäntä kylmään. Leivo ohjeen mukaisesti.

Muista kasvattaa lasipurkkiin jäänyttä loppuosaa tilkalla vettä ja vehnäjauholla.

Muita käytännön ohjeita/niksejä leipomiseen

- Juurta on suhteellisen helppo pitää aktiivisena. Siihen lisätään tilkka vettä ja jauhoja. Koostumuksen oppii aika nopeasti, minusta juuri saa olla aika kiinteää mutta lähempänä puuroa kuin taikinaa. Terve juuri kuplii ja kasvaa.

- Liian pieni juuriosuus taikinassa ei yleensä kohota kokotaikinaa tarpeeksi. Noudata siksi aina reseptejä ja aikoja tarkasti (tämä on tullut opittua kantapään kautta).

- Jauhoissa on erojaa, samoin jauhojen tuoreus vaikuttaa siihen, kuinka paljon vettä tarvitaan. Pyri käyttämään tuoreita luomuvehnäjauhoja.

- Ruotsissa on jo olemassa taikinajuurihotelli niille, jotka haluavat jättää juurensa hoitoon pidemmän matkan ajaksi. http://www.urbandeli.org/bageriet/

Bistro Sinne Porvoossa on maineensa veroinen

"Tämä on paras hampurilainen ikinä!" Tässä kolmevuotiaamme kommentti Bistro Sinnen lasten hampurilaisannoksesta, johon kuului korillinen suussa sulavia kullankeltaisia ranskalaisia.

Sinne sijaitsee Porvoon Taidetehtaalla noin viiden minuutin kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Bistro on toiminut puolisentoista vuotta, mutta vasta nyt ehdimme testaamaan tätä paljon kehuttua (Hesarin NYT-liitteessä viisi tähteä, 50 parasta ravintolaa 2012 -listan 11. sija) ravintolaa.

Kolmivuotiaamme annos tosiaan oli loistava eikä laatuun nähden hinnalla pilattu (8,90 euroa).  Riinan tilaama päivän kalasaalis (24 euroa, rapeaksi paahdettua siikaa fenkolipyreellä) oli täydellistä ja oma hampurilaisenikin (18,90) oli yksi parhaista, mitä olen koskaan maistanut. Hiiligrillissä paistettua Charolais-nautapihviä ja rapeita maalaisranskalaisia voi surutta hehkuttaa. Annoksen kruunasi Sinnen oma aioli ja ketsuppi. Päihitti kyllä Helsingin Midhillit ja on kova kilpailija Roslundin purilaiselle.

"Mutta jälkkäriä mahtuu vielä"

Jälkiruoaksi tilasimme lakritsilla maustetut creme bruleet, joiden päällä oli sitruunasorbettia, villivadelmia sekä pistaasipähkinää. Herkullista. Poikamme sai pallon itsetehtyä jäätelöä ja suklaata.

Palvelu oli nopeaa, ystävällistä ja mutkatonta. Juuri tällaista tarvitaan lisää.

Bistro Sinne, tapaamme vielä! Suosittelen kaikille, jotka käyvät Porvoossa ja haluavat unohtumattoman mutta mutkattoman makukokemuksen. Ja suosittelen myös pöytävarausta, sillä tällä tahdilla pöydät ovat täyteen varattuja pitkään.

http://bistrosinne.fi/

Tomaattisaagan huipennus

Alkukeväästä kerroin tomaatinkavatuskokemuksistamme. Tarina on toistanut itseään jo monena vuonna ja muistuttaa erehdyttävästi lastenkasvatusta. Tämäkään kesä ei tehnyt poikkeusta.

Taimikasvatus sujui hienosti. Tilanpuutteen vuoksi teimme rajua karsintaa. Isoihin ruukkuihin pääsivät vain parhaat yksilöt.

Toukokuun lopulla vahvat taimemme alkoivat oireilla. Lehdet kurtistuivat kuin janoisina, vaikka kastelu oli kunnossa. Luin netin neuvopalstoilta, että kurttuiset lehdet saattavat olla merkki liikalannoituksesta. Lääkkeeksi suositeltiin kalkkia. Ryntäsin puutarhakauppaan kalkkiostoksille, mutta tilanne ei sanottavasti parantunut. Käytännössä kaikki tomeriksi ehtineet tomaatinvarret tekivät kuolemaa.

Kesälomamme lähestyi. Mietin jopa tomaattien heittämistä suoraan kompostiin, mutta koska tarvitsimme hoitajaa chileille ja yrteille, pyysimme lomittajia kastelemaan samalla myös tomaatit. Olimme kotoa pois kuukauden päivät.

Kotiin palattuamme tomaatit olivat alkaneet versoa uudestaan. Varteen oli ilmestynyt paksu möykky josta lähti lukuisia uusia vihreitä versoja. Emme heittäneet tomaatteja bioastiaan vieläkään.

Tomaattien uusi elämä alkoi tällaisesta möykystä

Karsimme versoja ja ne vahvistuivat ja alkoivat kukkia. Erityisesti kirsikkatomaattilajikkeet villiintyivät. Kun kesä alkoi kääntyä kohti loppua, latvoimme tomaatteja ahkerasti.

Kesä jatkui parvekkellaamme pitkälle syyskuuhun. Lopulta omaksikin yllätykseksemme saimme pikkupuutarhastamme maukkaan sadon, jonka viimeiset hedelmät korjasimme talteen lokakuun puolivälissä. En vieläkään tiedä, mikä tomaatteja vaivasi alkukesästä ja mistä tämä möykkyilmiö kertoo.

Tämänvuotiset tomaattimme olivat muuten vanhoja italialaisia klassikkolajikkeita. Hankimme neljän pussin lajitelman Hyötykasviyhdistykseltä. Näistä runsassatoisin oli meillä Ciliega (kirsikkatomaatti). Vähemmän, mutta isompia tomaatteja tuottivat runkotomaattilajikkeet San Marzano 2, Costoluto Fiorentino (veistoksellisen poimuiset tomaatit) sekä Cuor di Bue.

Nyt on marraskuu, mutta odotan jo kevätauringon ensimmäisiä säteitä ja mullan tuoksua.

Punajuuri ja rosmariini maustavat suklaakakun

Tommysin isänpäiväpöytään katettiin tänä vuonna makuhermoja hivelevä bo ssäm, josta löytyy oma ohjeemme vuoden takaa. 

Jälkiruoaksi etsimme marraskuuhun sopivaa kakkureseptiä. Meillä oli jokin aika sitten lainassa Sanna Pelliccionin ja Loviisa Kankaan Punajuuri-kirja (Gummerus 2012) ja muistelimme siinä ollutta ihanaa punajuurisuklaakakkua. Nyt otimme askeleen pidemmälle ja lähdimme leipomaan Liemessä-blogin ohjeella punajuurikakkua, johon tulee punajuuren lisäksi hyppysellinen rosmariinia!

Muokkasimme ohjetta hieman. Vähensimme jauhojen osuutta, jotta saisimme kakun koostumuksen kosteammaksi. Suklaakakkujen kuningas on ehdottomasta mudcake, joka koostuu käytännössä pelkästään voista, suklaasta ja kananmunasta. Tämä kakku on mudcakea kevyempi versio.

Tuore rosmariini täydensi erinomaisesti suklaan ja punajuuren harmoniaa. Käytä kakussa myös punajuurien raastamisesta syntynyt punajuurimehu! Teimme taikinasta myös pieniä leivoksia, joiden paistoaika on hieman lyhyempi kuin kakun. 

Rosmariinilla maustettu punajuurisuklaakakku

1 dl mantelijauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 rkl tuoretta rosmariinia 

1 tl kanelia

3 kananmunaa

1,5 dl ruokokidesokeria

2 dl valmista punajuuriraastetta (n. 400 g punajuuria, 3-5 kpl)

200 g voita

200 g tummaa suklaata (mitä tummempaa, sitä parempaa)

Kuorrute:

200 g tuorejuustoa

2 dl tomusokeria

1 tl sitruunamehua

50 g pistaasipähkinöitä

Keitä punajuuret kypsäksi. Kuori ja raasta punajuuret. Pilko suklaa ja voi pieneksi paloiksi ja sulata erittäin matalalla lämmöllä kattilassa. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi. Pilko tuore rosmariini pieneksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä aineet. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. 

Paista kakkua 200 asteessa n. 20-30 minuuttia. Kakku voi jäädä hieman kosteaksi keskeltä. 

Valmista kuorrute. Sekoita monitoimikoneella tuorejuusto ja tomusokeri tasaiseksi tahnaksi. Mausta sitruunamehulla.  Kuori pistaasipähkinät ja pilko rouheeksi. Koristele jäähtynyt kakku kuorrutteella ja pistaasipähkinärouheella. 

Hävikkibanaanit hyötykäyttöön

Terveiset Ruotsista! Täällä kauppa keksii toinen toistaan hauskempia temppuja tehdä asiakas tyytyväiseksi.

Tässä ilmainen idea, johon törmäsimme Nora-nimisen pikkukaupungin ICA:ssa. Siellä ruskeat ylijäämäbanaanit tarjotaan (kitiseville) lapsille. Kaikki voittavat. Nälkäinen lapsi rauhoittuu, kaupassa kulkee vähemmän stressaantunut vanhempi ja ruokahävikki pienenee. Kerrassaan nerokasta.

Ruotsin syväkurkkumme kertoo, että käytäntö on arkipäivää myös muissa ruotsalaisissa kauppaketjuissa. Tarjolla olevat hedelmät ovat kuulemma vain hieman kolhiintuneita, eivät missään nimessä mätiä tai käyttökelvottomia.  

Mikä suomalaiskaupoista ehtii napata idean ensimmäisenä? 

Tommy's Seasonal Pita Falafel

Tänään Tommyn keittiössä liikuttiin jälleen arjen, einesten ja kiireen keskellä. Inspiraatiota on haettu Fafa'sin listoilta ja Flown tarjonnasta. Tästä reseptistä on helppo tehdä joko pikaisesti nautittava tuunattu einespläjäys tai salonkikelpoinen fingerfood-illallinen. Raaka-aineina kauden parhaat maut, olkaa hyvä!

Ainekset

Perustat

Pita-leipiä (Pirkka valmispitaleivät, leipomosta haetut tai itse leivotut)

Falafel-pyöryköitä (Findusin valmispyörykät pakastealtaasta, Ruohonjuuresta haetut tai itse tehdyt)

Salaatit

Parsakaali-punakaali

Tomaatti-kurkku

Tomaattisalsa/Tabouleh/Matbuha

Basilika-Minttu-Lehtipersilja

Suolakurkku

Salaatinlehtiä

Kastikkeet ja tahnat

Jogurtti-kastike/Tsatsiki

Shriracha-kastike

(Porkkana-tahna)

(Tahini)

Lisäksi tarvitset

Etikkaa

Suolaa ja sokeria

Oliiviöljyä

Sitruunaa

Reseptit

Lämmitä tai valmista falafel-pyörykät sekä pita-leivät ohjeen mukaisesti. Valmista salaatit ja kastikkeet.

Parsakaali-punakaali

Höylää juustohöylällä pari siivua punakaalista. Paloittele parsakaalin kukinnot pieniksi. Sekoita keskenään, lisää hieman sokeria ja ripaus suolaa sekä pari ruokalusikallista väkiviinaetikkaa. Hölskytä purkissa ja anna maustua jääkaapissa.

Tomaatti-kurkku

Kuutioi tomaatti ja kurkku. Lisää hieman oliiviöljyä ja suolaa. Sekoita. 

Tomaattisalsa/Tabouleh/Matbuha

Tomaattisalsa tai -kastike on falafelin paras kaveri. Kiireisinä hetkinä kuutioi tomaatti, salaattisipuli ja sekoita yhdessä sitruunamehun ja oliiviöljyn kanssa. Jos sinulla on aikaa, jatka salaattia taboulehin suuntaan tai keitä oma Matbuha (Matbucha)-kastike (tomaatti-paprika).

Basilika-Minttu-Lehtipersilja

Shanghai Cowboyn tehotrio! Poimin puutarhasta yrttien lehtiä ja silppusin saksilla. 

Jogurtti-kastike/Tsatsiki

Kiireessä pelkkä turkkilainen jogurtti käy, ajan kanssa valmista tsatsiki.

Schiracha-kastike

Thaimaalainen chili-valkosipuli-kastike. Käytä sellaisenaan. 

Porkkana-tahna

Valmistin tahnan tämän salaattireseptin mukaisesti. 

Tahini

Tahini on sesaminsiementahna, suoraan purkista :)

Kokoa oma versiosi. Meidän näytti tänään tältä. Hyvää ruokahalua!

Flow Festival 2013

Vuoden tärkein ruoka- ja musiikkifestivaali on takana. Tässä tuoreeltaan Tommysin arvio festareiden ruokatarjonnasta.

Ruoan suhteen Flow Festival on ollut jo pitkään valovuosia edellä maan muita festareita eikä Flow pettänyt tänäkään vuonna. Kesän 2013 festareista ainoastaan Ruisrockin Midhill ja Tall Ship Racesin Pure Bistro jäivät mieleen. Muuten suomalaiset kesätapahtumat tuntuvat edelleen olevan jatkuvaa paellapannurivistöä ja makkaramuikkuperunoita.

Myös Flown juomapuolella oli tapahtunut parannuksia edellisvuosiin verrattuna. Uutuutena oli mm. erikoisolutbaari sekä gt-baari. Yhtenäinen anniskelualue oli myös ehdotonta plussaa, samoin yhteen euroon laskeneet tölkki/pullopantit. Raatimme suppean otoksen perusteella Flow oli myös halvin tämän kesän festareista (vrt. Ruisrock, Kaisaniemen Helsinki Classic Rock sekä Summer Sound Festival).

Mutta ruoka-arvioihin, tässäpä niitä:

New York Ninja ****

testasimme: New York naudanlihaburgerit (10e) x 3 kpl (perjantaina n. 18.00)

Tätä oli odotettu vuosi. Heti porttien auettua testiryhmämme ei rynnännyt varaamaan eturivin paikkoja Alicia Keyesin keikalle vaan säntäsimme suoraan Nykin ninjojen huomaan. Ei pettänyt. Kiitos ja kumarrus, olkoon voima, minttu-korianteri-basilikasilppu ja sriracha-kastike kanssanne, ikuisesti. Miinusta sämpylän margariinisesta sivumausta. Ja siitä, että sämpylä oli kylmä.

Sandro ****

testasimme: BBQ kanavartaat korianterin ja ras el hanoutin kera (12e), vuohenjuusto-pinaatti-aprikoosipiiras (tai vastaava, 12e), jäätee (3e) (useita kertoja sekä perjantaina että lauantaina)

Seurueemme festaricatering oli tässä. Täydellinen sijainti, lyhyet jonot ja sekä aivan käsittämättömän kauniit ja maukkaat annokset varmistivat sen, että päädyimme tänne yhä uudestaan. Varmistimme myös, että kaikki kaverimme söivät täällä. Eivätkä pettyneet. Miinusta: huippuunsa viety annosten rahastus ja tarjoilu aiheutti sen, että osa annoksista oli kylmiä. ja se, että ne säilötyt sitruunat loppuivat jo lauantai-iltapäivästä!

Pipsa Hurmerinta ****

testasimme: luomumustapapukeiton (8e) ja juuresranskalaiset (5e) (useita kertoja sekä perjantaina ja lauantaina)

Kolmas festarisuosikkimme. Top Chef-tuomari Pipsa on Flow-konkari, jonka ruokia olemme maistelleet jo monena vuotena peräkkäin. Tämän vuotinen luomumustapapukeitto vei kielen. Ei lisättävää. Paitsi että Pipsa, saisinko sen reseptin, kiitos?

Sampanjabaari ****

testasimme: 70 euron Lanson uima-altaan, laseittain normaalia tai pinkkiversiota 10 euroa/lasi + 2 euron pantti. 

Festareiden ehdottomasti paras julkkisten ja kavereiden spottauspaikka. Vaarana jumitus, rahojen menetys ja keikkojen missaaminen.

Tori ***

testasimme: Torin lihapullat (12e) ja häränrinta-empanadakset (12e) (perjantaina n. klo 21.00)

Taattua Tori-laatua. Varsinkin empanadakset, uh!

Grotesk ***

testasimme: Groteskburgerin + milkshaken (15e) (lauantaina n. klo 22.00)

Annos tarjoiltiin ranujen kera. Raaka-aineet kunnossa. Tommysille valikoitui pieni ja palanut pihvi, joka kylläkin maistui erinomaiselle Nick Caven keikkaa odotellessa. Ei ehkä kaupungin paras burgeri, mutta jonosta päätellen festarikansan suosiossa. Miinusta: Teltan työolot muistuttivat savusaunaa. 

Street Gastro ***

testasimme: possusandwichin (10e) ja kasvissandwichin (10e) (perjantai n. 21.00)

Homma toimi tosi hyvin, ihmisiä tungeksi tasaisena virtana hakemaan Street Gastron jo klassikoiksi muodostuneita sänkkäreita. Erittäin hyvät ja tuoreet maut, tosin possusta tuli joulukinkku mieleen. Oliko mausteena mustaa suolaa? Vegeannos voitti jälleen kerran liha-annoksen.

Twisted Street Kitchen ***

testasimme: kanaa massaman-currykastikkeessa (12e) (lauantaina n. 23.00)

Currynnälkäisille erinomainen pläjäys. Riisiä oli ehkä liikaa ja se oli jäänyt annoksissamme hieman jopa liiankin al denteksi. Musiikki oli liian kovalla. Ihmiset juttelivat siellä, eivät tanssineet.

Erikoisolutbaari ***

testasimme: Stallhagenin American Pale Alen (6%, 8e) ja Solin (6,5e)

Oluen ystäville vihdoinkin jotain muuta kuin ainaista Heinekeniä (5,5e). Olikohan Stallhagenissa festareiden paras promille/hintasuhde? Nopea palvelu.

Mille Mozzarelle **

testasimme: porchetta-lihapladinan (8e) (lauantaiaamuna n. 00.30)

Kaikki piti olla kunnossa. Muutaman oluen aiheuttama suolaisen nälkä, italialaiset raaka-aineet. Ehkä vähän liian suolaiset maut sekä wrapin hajoaminen rinnuksille veivät tähtiä tältä annokselta. 

Umeshu **

testasimme: 8 palan sushilajitelman (12e) (lauantaina n. 23.00)

Festareilla sushia, jee, mutta kovin oli pieni annos. Ja palvelu huonoa. Ja se musa oli tosi kovalla. 

Testaamatta jäivät ainakin (mutta varmasti erinomaiset) Fafa's, Sunn ja Cholo.

---

Festareiden pisimmät jonot: Ei tällä kertaa naisten vessajono, vaan Fafasin edessä, jatkuvasti. Kertoiko suosiosta vai hitaasta palvelusta? Ravintola oli myös meidän testauslistalla, mutta päätimme käyttää jonotusajan musiikin kuunteluun. 

Festareiden paras annos: kiistattomasti Pipsa Hurmerinnan luomumustapapukeitto. Ja se tomaattiavokado(avomaankurkku?)salsa!

---

musasta vielä,

Heineken O.S.S. oli taas täynnä ihmisiä ja mielenkiintoisimpia vetoja. odotukseni Liemisen keikalle olivat ehkä liian kovat, mutta festarit aloittanut Anni oli oikein mieluisa tuttavuus. Muita festareiden musiikillisia kohokohtia oli armoton Nick Cave, ihana Aino Venna, ihmisiä tanssimaan piiskannut Huoratron, rakkautta huokunut Cody ChestnuTT, Ebo Taylorin jamit sekä hypnoottinen Minä ja Ville Ahonen. Jens Lekmanille ja Samae Koskiselle päälava oli ehkä liian iso.  Perjantai-illan Tavastian lauantai(!)-disko on myös klassikko, mummotunneliksi ristimämme diskoiloittelu on ollut jokaisen festari-illan huippupäätös!

---

Tommysille tästä vuodesta jää mieleen ammattimaiset ruokakojut, hyvät ystävät sekä mahtavat musakokemukset. Ensi vuonna uudestaan, kiitos Flow!

btw. NYT testasi kattavasti kaikki ruokakojut, propsit siitä. Tuon kierroksen jälkeen testiryhmällä oli varmasti ähky!

Onni on kesä ja kahvila

On kahviloita, jotka yksinkertaisesti ovat niin sympaattisia, että on lähes samantekevää, mitä siellä tarjotaan. Termarikahvi, pillimehu, eskimojätski. Tämä riittää, kun fiilis on hyvä ja ilma on lämmin.

Lippakioskien renessanssin myötä Helsinki on saanut monta uutta kesäkeidasta. Samaa tunnelmaa löysimme puutarhaparatiisista Vallilasta. Kahvila Aurinko on kesäretken arvoinen paikka.

Helsinkiläinen ravintola + pullovesi = järjetön yhdistelmä

Eletään vuotta 2013 ja helsinkiläisestä ravintolasta ei saa kraanavettä. Tarina on tosi.

Tommys kävi seurueineen Linnanmäen Kattilassa kurkistamassa, ovatko viime kesän mainiot huippukokkien ravintolat tallella. Olivathan ne. Tosin Välimäen Midhilliä lukuunottamatta kaikki keittiöt olivat sulkeneet ovensa jo ennen meitä. Linnanmäki oli täynnä väkeä, mutta Kattilassa oli pimeää ja hiljaista. Herätys yrittäjät! Ravintola ei voi olla auki miten sattuu. 

Onneksi Midhillin lamput vielä paloivat. Tilasimme koko porukalle burgerit. Yksi meistä halusi ruokajuomaksi vettä. Tavallista vettä, ilman kuplia. Tarjoilija muistutti, että vesi tulee sitten pullossa. Toivoimme hanavettä. Tarjoilija pahoitteli, hanavettä ei ole saatavilla. Tästä harmistuneena seurueemme jäsen tilasi pullon kivennäisvettä, mutta asia jäi vaivaamaan. 

Että mitä? Hanavettä ei ole saatavilla? Suomessa? Helsingissä? 

Tiedämme, että veden myynti on erinomaista bisnestä, mutta Suomessa pullotetun veden juominen on järjetöntä luonnon tuhoamista. Helsingin hanoista virtaava vesi on sitäpaitsi puhtaampaa kuin pullotettu vesi.

Toivomme, että Midhill ja myös muut ravintoloitsijat luopuisivat moisesta järjettömyydestä. Pulloveden myymistä ravintolassa, jossa varmasti on toimiva hana, ei voi perustella Suomen oloissa millään tavalla. 

May The Fourth -spesiaali: Tatooinen kuuluisa kokonainen kana Skywalkerin tapaan

Tänään on jälleen toukokuun neljäs, joka on myös kansainvälinen Star Wars -päivä. Olen ollut elokuvien fani koko elämäni. Olin tietysti ensin hyvin skeptinen, kun Lucas ilmoitti myyneensä tuotemerkin ja oikeudet Disneylle, mutta uskon, että Disney osaa uudistaa sarjaa ja tarinaa faneja kunniottaen - ilman meitä tarina ei jaksa elää sukupolvesta toiselle.

Tatooine on ensimmäinen planeetta, johon katsojat pääsevät tutustumaan Star Wars IV -elokuvan alkuminuuteilla. Alkukohtauksessa droidit R2D2 ja C3PO tekevät pakkolaskun dyynien keskelle autiomaahan. Planeetalla on tämän jälkeen vierailtu jokaisessa Star Wars elokuvassa paitsi Imperiumin vastaiskussa. Kuvaukset on tehty Tunisiassa ja osa kuvauspaikoista on edelleen olemassa.

Tässä Tommysin lisä Star Wars  -saagaan vuodelta 2013. Resepti hakee inspiraationsa Afrikan ja Välimeren resepteistä.

Tatooinen kuuluisa kokonainen kana Skywalkerin tapaan 

1-1,5 kg kokonainen kana (tai kokonaisia kanan rintafileitä)
500g maustamatonta turkkilaista jogurttia
5 murskattua valkosipulin kynttä
ripaus suolaa
muutama reilu kierros mustapippuria myllystä
ripaus jauhettua kanelia
ripaus jauhettua juustokuminaa (jeeraa)
ripaus jauhettua korianterin siemeniä
ripaus garam masala -mausteseosta
1 sitruunan mehu
chilitahnaa maun mukaan (Sambal oelek tai Shriracha)
reilu kourallinen tuoreiden yrttien lehtiä (korianteri, oregano, yms.)

Tarjoiluun

pita -leipää
pilkottua tomaattia
ohueksi viipaloitua punasipulia
chilimajoneesia (2/3 osaa majoneesia, 1/3 osa Shriracha-kastiketta)
salaattia
maustamatonta turkkilaista jogurttia

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Marinoi kanaa mielellään 12 tuntia kylmässä, kuitenkin vähintään kaksi tuntia, jotta liha ehtii maustua kunnolla.

Pyyhi ylimääräiset marinadit pois lihan pinnasta. Paista kanaa uunipadassa 175 asteessa n. 1,5 - 2 tuntia.

Nautitaan hyvässä seurassa vesifarmilla kovan sadonkorjuupäivän jälkeen, suojassa Sarlacceilta, imperiumilta ja muilta aavikon vaaroilta. Marinadia voi käyttää myös lampaan tai Banthan lihan marinointiin.

Maistui myös imperiumin joukoille (paitsi että imperiumin joukot taitavat tilata vain pizzaa)

Tomaateista ja lastenkasvatuksesta

Vihreät tomaatintaimet komeilevat ikkunallamme nyt viidettä vuotta. Joka vuosi olemme oppineet tomaateista jotakin uutta. Syksyisin päätämme, että seuraavana vuonna emme tähän enää lähde, mutta kun maaliskuun ensimmäiset auringonsäteet pilkahtavat, järjestelemme taimiruukkuja taas riviin.

Tomaatintaimissa ja lapsissa on paljon yhtymäkohtia. Lähteekö siemen kasvamaan? Milloin se putkahtaa mullasta? Pieni taimi on hento eikä se vielä pärjää ilman lämpöä ja jatkuvaa huolenpitoa. Mutta kun se koulitaan, sen varsi on jo vankempi. Ruokahalu ehkä kasvaa, se vaatii enemmän tilaa ympärilleen.

Kasvuympäristön laatu korostuu. Toisaalta myös yksilökohtaiset alkavat näkyä. Tälläkin hetkellä huomaan, että komein taimista ei suinkaan ole se, jolla on paras ja suurin ruukku vaan eräs yksilö, joka kasvaa pienessä jogurttipurkissa.

Kun kevät etenee, päästämme tomaatintaimet ulos ensin pienille retkille, sitten koko päiväksi (toki suoralta auringolta suojaten) ja lopulta annamme niiden viettää yönkin ulkona. Kesällä ne tarvitsevat paljon vettä ja tarpeen tullen myös lannoitetta. Ravinteikas multa on ehdoton edellytys tomaatin tasapainoiselle kasvulle.

Yleensä tähän asti on mennyt hyvin. Tomaatti alkaa tuottaa terttuja, heinäkuu on kuumimmillaan. Sitten alkaa kriittinen vaihe, murrosikä, jolloin vanhemmat katoavat kuvioista. Me lähdemme matkalle, olemme pari viikkoa poissa. Kukaan ei ehdi kastella tomaatteja joka päivä. Kevään ponnistelut valuvat hukkaan.

Kun palaamme reissulta, teini on viettänyt huonoa elämää, odottaa meitä nuukahtaneena. Nypimme varkaita ja kastelemme liki epätoivoisia tapauksia. Elokuussa meillä on tomaatteja. Osa on vihreitä, osa vetisiä, osa ei ehdi koskaan valmistua, silti olemme niistä mahdottoman ylpeitä. Saatamme syödä muutaman.

Opimme joka vuosi jotakin. Ehkä tänä vuonna otamme taimet mukaan lomareissulle.

P.S. Teineistä lisää YLE Teeman upeasti toteutetussa sarjassa Tunne minut http://areena.yle.fi/tv/1857169

Mokon mainio brunssi

Tommys kävi ystävien kanssa Sörnäisiin avatussa Mokossa lauantaibrunssilla. Paikka on laitettu tuttuun Moko-tyyliin. Monissa brunssipaikoissa on paljon hälinää, tuoleja ja pöytiä, mutta täällä oli maltettu jättää tyhjää tilaa oikeisiin paikkoihin. Miljööstä oli saatu kertakaikkisen miellyttävä, tilaa on lapsillekin.

Brunssiin kuuluu mm. ruokaisa kanasalaatti, Kanniston leipää, luomusämpylöitä sekä leivän päälle kurkut, tomaatit ja juustot. Talon oma appelsiini-inkiväärimarmeladi oli hyvää tuoreiden croissantien kanssa. Lisäksi pöydässä oli makeaa yllin kyllin. Oli hedelmiä, pannukakkua ja itsetehtyä pullavanukasta. Kahvi oli Kaffa Roasteryltä. Erityisesti seurueemme tykkäsi herkkujogurttiannoksesta, joka tarjoiltiin suloisessa lasipurkissa.

Mokon brunssin hinta on 15,90 - 17,50 kahvista tai smoothiesta riippuen.

Emme keksi moitittavaa. Mukavaa saada itäiseen kantakaupunkiin uusi brunssipaikka!

http://www.moko.fi/moko/myymalat/lauantaibrunssi

ps. Tässäkin paikassa pöytävaraus on lähes pakollinen, varsinkin jos olet saapumassa isommalla seurueella.

Kuuma ketjutunnustus

Tommys ei ole ketjuruokaloiden kannattaja, mutta yksi poikkeus löytyy Helsingin Kampista Narinkkatorin laidalta. Parjatun S-ketjun Bravuria on yllättävän hyvä pastapaikka.

Liikeidea on samanlainen kuin Rautatientorin Vapianolla. Pastaa käydään jonottamassa tiskillä, jossa se tehdään asiakkaan silmien alla.

Jonottaminen tietenkin on tylsää ja ison porukan kanssa homma hajoaa helposti käsiin, mutta poikkeuksellisen maukkaat ja tuoreet pastat ratkaisevat pelin. Suosikkimme on mausteinen arrabiata, kaksivuotiaamme rakastaa gamberi-pastaa. Tässä ravintolassa on helppo käydä lapsen kanssa.

Heitämme vielä haasteen S-ryhmälle. Kun Bravuriassa osataan tehdä niin hyvää tuorepastaa, miksi sitä ei myytäisi esimerkiksi lähialepoissa tai S-marketeissa?

Pieni Ravintola Rajamäellä

Kokkituttavani Antti ja Ellen toteuttivat unelmansa ja avasivat tammikuussa oman ravintolan uuden kotipaikkakuntansa Rajamäen keskustaan Nurmijärven pohjoiskolkkaan. Mikä kulttuuriteko! Tämän maan pizzerioiden ja ABC-huoltamoiden kyllästämät kylät ja pikkukaupungit tarvitsevat juuri tämän kokkipariskunnan kaltaisia rohkeita tekijöitä.


Normioloissa Pieni Ravintola toimii lounas- ja brunssipaikkana, mutta varasimme ravintolan illaksi kahdeksan hengen seurueelle. Menu oli meille räätälöity. Alkusalaatissa oli päärynää ja parmesan-lastuja ja alkukeittona oli sienicappucinokeitto. Pääruokana oli ylikypsää häränhäntää, pinaattirisottoa sekä rosmariinikastiketta. Jälkiruoaksi saimme suklaakakkua ja italianmarenkia. 


Annokset olivat bistro-henkisiä. Vatsa täyttyi ja maut olivat kohdallaan. Häränhäntä oli todella hyvää. Kivaa ideaa oli myös sienicappuccinokeitossa. Kaikesta näki, että Antti ja Ellen ovat hommassa mukana koko sydämellään.

Tommys Köket haluaa toivottaa pitkää ikää Pienelle Ravintolalle. Näitä lisää!

www.pieniravintola.fi

Hävikistä herkuksi - Vietnamilaiset Bánh mì -patongit lampaanpaistista

Myönnetään. Pääsiäisen jälkeen lammasta on syöty ähkyyn asti, mutta vieläkin jääkaapissa on lammaspaistia jäljellä. Huippuyksinkertainen tapa siirtää pääsiäismaut uusiin sfääreihin on vaihtaa manteretta Euroopasta Aasiaan. Aivan erinomainen resepti vietnamilaisiin patongeihin löytyy Nannan Kaikki Äitini Reseptit - blogista. Hävikistä herkuksi -ruokaa syntyy helposti, kun korvaat possun  lammaspaistilla.

Patonkireseptin salaisuus on thaimaalainen Nahm Jim -kastike. Olen kokeillut vaihdella hieman noita suhteita, mutta Ankerias Vipusen reseptin suhteet tuntuvat toimivan, siinä kaikki maut ovat hyvässä tasapainossa. Korianterin juurta saa joko ostamalla korianterin ruukussa ja pesemällä kasvin juuret tai sitten aasialaisista kaupoista, joissa tuorekorianteri myydään juurineen.

Ostin tänään Framboisin Lodeve -juureen tehdyn patongin, korianteripuskan ja pari limeä kaupasta. Muut ainekset löytyivätkin kaapista.

Sopii mainiosti myös eväspatongiksi!

Vietnamilaiset Bánh mì -patongit lampaanpaistista

patonki halkaistuna
muutama salaatinlehti (käytin muutaman rucolan lehden)
kurkkua
pari fetajuustoviipaletta
ylijäänyttä lammaspaistia
turkkilaista jogurttia
Nahm Jim -kastiketta
korianteria ja minttua

Täydensin subiani seuraavilla aineksilla:

viipale ilmakuivattua kinkkua (ei tarpeellinen)
ylijäänyttä porkkanadippiä

Patonkeihin sopivat lisätäytteiksi

paahdetut suolapähkinät
kevätsipuliöljy
mummon kurkut
etikkaporkkanat (valmistetaan mummon kurkkujen tapaan)

Nahm Jim -kastike

2 valkosipulin kynttä
2 pientä punaista chiliä
2 pientä vihreää chiliä

1 dl kalakastiketta
0,5 dl palmusokeria
0,75 dl limen mehua
2 korianterin juurta
2 cm pala inkivääriä

Laita ainekset tehosekoittimeen tai murskaa morttelilla. Tulisempi versio tulee, jos jätät chileihin myös siemenet. Kastike on valmista, kun seos on tasaista.

Halkaise patonki. Lämmitä lammas esim. mikrossa kuumaksi. Riko lihan rakenne nyhtämällä. Täytä patonki ja nauti!

10.000 katselua, kiitos!

Aurinkoista sunnuntaita! Kiitos kaikille blogissa käyneille, 10.000 katselua sitten elokuun 2011.  Ja mikä parasta, härän etuselkää korealaisittain (blogimme neljänneksi katsotuin resepti) on uunissa.

10 vinkkiä Singaporen hawkereihin

Jos joskus eksyt Singaporeen, mene syömään hawker centeriin.

Hawkerit ovat Singapore ruokakulttuurin ydin. Valtavien ostoskeskusten food courteissa saat myös erinomaista ruokaa, mutta hawker centereissä saat autenttisen aasialaisen ruokakokemuksen. Ensikertalaisella voi kuitenkin mennä näillä ruokatoreilla sormi suuhun.

Näillä ohjeilla pääset hyvään alkuun.

1. Ota mukaan paketti nenäliinoja. Singaporelainen varaa nenäliinapaketilla paikan itselleen sillä aikaa kun käy tilaamassa ruokaa kojuista. Toimi sinäkin näin. Syöminen saattaa olla melkoisen sotkuista ja sormet voivat olla elämyksen jälkeen tahmaiset. Nenäliinat ovat tarpeen myös hawker-kokemuksen päätteeksi.
2. Hyvää kannattaa jonottaa. Tunnistat parhaan kojun tungoksesta. Osta sieltä mistä muutkin.
3. Kurkistele vieraisiin pöytiin. Kysy paikallisilta rohkeasti suosituksia. Singaporelaiset puhuvat hyvää englantia ja kertovat mielellään annoksistaan.
4. Muista pöytäsi numero. Useimmissa hawkereissa pöydät on numeroitu. Pöydän numeroa kysytään tilauksen yhteydessä.
5. Muista mitä tilasit ja paljonko se maksaa. Tilaus maksetaan kun ruoka tulee pöytään.
6. Kokeile useampia kojuja. Tilaa pieniä annoksia ja jos annos miellyttää, voit aina tilata lisää.
7. Älä lähde sisäänheittäjien matkaan. Yleensä ne, joilla on siihen tarvetta, eivät loista ruokapuolella.
8. Juomat tilataan omista kojuista. Mehuja, olutta, teetä.
9. Voit huoletta jättää lautaset pöytään. Siivous toimii tehokkaasti. Hawker centerien henkilökunta raivaa pöydän uskomattomalla nopeudella seuraaville asiakkaille.
10. Hyvien hawker centerien perässä kannattaa matkustaa kilometri jos toinenkin. Parhaat hawkerit eivät välttämättä sijaitse turistivirtojen varrella.

Lista kaupungin hawker centereistä: http://comesingapore.com/tourist-directory/category/hawker

Vuoden 2012 poiminnat

1 Ask

Krunikkaan elokuussa avattu Ask edustaa juuri sitä raikasta, omaleimaista, viimeisteltyä fine-diningia, josta Tommys tykkää. Omistajapariskunnalla on uskottavaa kokemusta huippuravintoloista ja tinkimätön suhde puhtaisiin raaka-aineisiin, jotka ovat läheltä ja luomua. Illallisen kruunaavat huolella valitut viinit ja lämmin palvelu.

Ravintola Ask
Vironkatu 8, Helsinki

2 Pädaste 

Tommys lomaili loppukesästä Muhun saarella Virossa. Uinuva saari tarjoaa tällä hetkellä huikeinta gourmeta Virossa. Kartanon ravintola Alexander on valittu useaan otteeseen maan parhaaksi.  Seitsemän ruokalajin illallinen teki vaikutuksen myös Tommysiin. Saaren omat villiyrtit ja Viron maaseudun muut antimet tarjoiltiin kekseliäästi ja tyylikkäästi. Kattauksen lisäksi myös kartanomiljöö sumuisena elokuun iltana oli vertaansa vailla.

Pädaste Manor
Muhu, Viro

3 Leipäjuuri

Alkuvuodesta Tommy löysi Tukholman Södermalmilta leipäjuurihotellin, jonne lomaileva leipäjuuren omistaja voi viedä suojattinsa.

Löytö enteili hyvää, sillä tästä tuli vuosi, jolloin Tommys sekosi juureen leipomiseen. Asiaa auttoi kotiin saapunut uusi Kitchen Aid, jonka avulla on vaivattu jo leipätaikina jos toinenkin. Kaksi vuotta sitten joululahjaksi saatu ruotsalaisen Jan Hedhin Mestarileipurin leipäkirja (WSOY 2005) on ollut sekin kovassa käytössä.

Kaapista löytyy nyt kuivattu ruisleivän hapanjuuri, joka on peräisin tiettävästi Karjalan Kannakselta sekä rusinoista itsetehty vaalea hapanjuuri.

Bageriet Urban Deli 
Skånegatan 76, Stockholm

4 Teurastamo 

Sörnäisten tukkutorilla sijaitsevalle Teurastamon alueelle on annettu viisi vuotta aikaa kehittyä Kööpenhaminan Kødbyenin kaltaiseksi hyvän ruoan keskukseksi. Teurastamo avasi ovensa syyskuun alussa ja välähdyksiä tulevasta on jo saatu.

Kellohallissa on nähty useita raikkaita ruokaintoilijoiden tapahtumia kuten keittiökirppis, maalaistentori sekä ruoka-aiheisia luentoja. Huikein happening oli Madventuresin kaksikon Rikun ja Tunnan isännöimä Mad Cook pop up -ravintola, joka muutti Kellohallin kymmeneksi illaksi aasialaiseksi katukeittiöksi.

Kellohallin vieressä Pasta Factoryn pojat tekevät Helsingin parasta pastaa. Ja alue näyttää vetävän uusia yrittäjiä. Tommys toivoo Teurastamolle pitkää ikää!

Teurastamo

Työpajankatu 2, Helsinki

5 Linnanmäen Kattila

Tommys Köket kirjoitti vappuna Linnanmäen uudesta ravintolamaailmasta näin: 

"Viime viikolla huvipuistoon avattiin kuuden huippuravintoloitsijan yhteisponnistus, Kattila. Propsit Lintsille ennakkoluulottomasta avauksesta ja siitä, etteivät päätyneet Rosso-Chicos-Hesburger -linjalle!" 

Kävimme kesällä Kattilassa useampaan otteeseen. Ruokien taso vaihteli, mutta paikkana Kattila on erinomainen. Helsingissä ei ole liikaa ravintoloita, jonne perjantai-illan laiskotusta poteva isä voi viedä perheensä syömään. Ilman pöytävarausta.


Linnanmäen Kattila
Tivolikuja 1, Helsinki

Muistathan myös Tommysin 2011 poiminnat!