Tomaattisaagan huipennus

Alkukeväästä kerroin tomaatinkavatuskokemuksistamme. Tarina on toistanut itseään jo monena vuonna ja muistuttaa erehdyttävästi lastenkasvatusta. Tämäkään kesä ei tehnyt poikkeusta.

Taimikasvatus sujui hienosti. Tilanpuutteen vuoksi teimme rajua karsintaa. Isoihin ruukkuihin pääsivät vain parhaat yksilöt.

Toukokuun lopulla vahvat taimemme alkoivat oireilla. Lehdet kurtistuivat kuin janoisina, vaikka kastelu oli kunnossa. Luin netin neuvopalstoilta, että kurttuiset lehdet saattavat olla merkki liikalannoituksesta. Lääkkeeksi suositeltiin kalkkia. Ryntäsin puutarhakauppaan kalkkiostoksille, mutta tilanne ei sanottavasti parantunut. Käytännössä kaikki tomeriksi ehtineet tomaatinvarret tekivät kuolemaa.

Kesälomamme lähestyi. Mietin jopa tomaattien heittämistä suoraan kompostiin, mutta koska tarvitsimme hoitajaa chileille ja yrteille, pyysimme lomittajia kastelemaan samalla myös tomaatit. Olimme kotoa pois kuukauden päivät.

Kotiin palattuamme tomaatit olivat alkaneet versoa uudestaan. Varteen oli ilmestynyt paksu möykky josta lähti lukuisia uusia vihreitä versoja. Emme heittäneet tomaatteja bioastiaan vieläkään.

Tomaattien uusi elämä alkoi tällaisesta möykystä

Karsimme versoja ja ne vahvistuivat ja alkoivat kukkia. Erityisesti kirsikkatomaattilajikkeet villiintyivät. Kun kesä alkoi kääntyä kohti loppua, latvoimme tomaatteja ahkerasti.

Kesä jatkui parvekkellaamme pitkälle syyskuuhun. Lopulta omaksikin yllätykseksemme saimme pikkupuutarhastamme maukkaan sadon, jonka viimeiset hedelmät korjasimme talteen lokakuun puolivälissä. En vieläkään tiedä, mikä tomaatteja vaivasi alkukesästä ja mistä tämä möykkyilmiö kertoo.

Tämänvuotiset tomaattimme olivat muuten vanhoja italialaisia klassikkolajikkeita. Hankimme neljän pussin lajitelman Hyötykasviyhdistykseltä. Näistä runsassatoisin oli meillä Ciliega (kirsikkatomaatti). Vähemmän, mutta isompia tomaatteja tuottivat runkotomaattilajikkeet San Marzano 2, Costoluto Fiorentino (veistoksellisen poimuiset tomaatit) sekä Cuor di Bue.

Nyt on marraskuu, mutta odotan jo kevätauringon ensimmäisiä säteitä ja mullan tuoksua.

Punajuuri ja rosmariini maustavat suklaakakun

Tommysin isänpäiväpöytään katettiin tänä vuonna makuhermoja hivelevä bo ssäm, josta löytyy oma ohjeemme vuoden takaa. 

Jälkiruoaksi etsimme marraskuuhun sopivaa kakkureseptiä. Meillä oli jokin aika sitten lainassa Sanna Pelliccionin ja Loviisa Kankaan Punajuuri-kirja (Gummerus 2012) ja muistelimme siinä ollutta ihanaa punajuurisuklaakakkua. Nyt otimme askeleen pidemmälle ja lähdimme leipomaan Liemessä-blogin ohjeella punajuurikakkua, johon tulee punajuuren lisäksi hyppysellinen rosmariinia!

Muokkasimme ohjetta hieman. Vähensimme jauhojen osuutta, jotta saisimme kakun koostumuksen kosteammaksi. Suklaakakkujen kuningas on ehdottomasta mudcake, joka koostuu käytännössä pelkästään voista, suklaasta ja kananmunasta. Tämä kakku on mudcakea kevyempi versio.

Tuore rosmariini täydensi erinomaisesti suklaan ja punajuuren harmoniaa. Käytä kakussa myös punajuurien raastamisesta syntynyt punajuurimehu! Teimme taikinasta myös pieniä leivoksia, joiden paistoaika on hieman lyhyempi kuin kakun. 

Rosmariinilla maustettu punajuurisuklaakakku

1 dl mantelijauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 rkl tuoretta rosmariinia 

1 tl kanelia

3 kananmunaa

1,5 dl ruokokidesokeria

2 dl valmista punajuuriraastetta (n. 400 g punajuuria, 3-5 kpl)

200 g voita

200 g tummaa suklaata (mitä tummempaa, sitä parempaa)

Kuorrute:

200 g tuorejuustoa

2 dl tomusokeria

1 tl sitruunamehua

50 g pistaasipähkinöitä

Keitä punajuuret kypsäksi. Kuori ja raasta punajuuret. Pilko suklaa ja voi pieneksi paloiksi ja sulata erittäin matalalla lämmöllä kattilassa. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi. Pilko tuore rosmariini pieneksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä aineet. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. 

Paista kakkua 200 asteessa n. 20-30 minuuttia. Kakku voi jäädä hieman kosteaksi keskeltä. 

Valmista kuorrute. Sekoita monitoimikoneella tuorejuusto ja tomusokeri tasaiseksi tahnaksi. Mausta sitruunamehulla.  Kuori pistaasipähkinät ja pilko rouheeksi. Koristele jäähtynyt kakku kuorrutteella ja pistaasipähkinärouheella.