Brunssikrapula

Kun Helsingin kahvilat ja ravintolat ryhtyivät yksi kerrallaan brunssipaikoiksi, riemuitsin. Töölöntorin TinTin Tango oli ollut vuosikaudet likimain ainoa rento viikonloppuaamun kohtauspaikka. Lisää mannermaista meininkiä, uusia vaihtoehtoja, ajattelin. Sitä on totisesti tullut. Brunssipartion vaikuttava lista Helsingin brunssipaikoista kertoo monipuolisesta tarjonnasta. Brunssista on tullut 2010-luvun seisova pöytä.

Mutta muoti-ilmiöllä on toinenkin puoli. Kaupungista on lähes mahdotonta löytää viikonloppuisin lounasta. Monella pikkuravintolalla on viikolla kekseliäs lounaslista, mutta kun väsynyt lauantaishoppailija etsii kunnon syötävää, vastassa onkin croissantteja, tuoremehua ja pahimmillaan nahistuneita kasviksia. Höttöä kovaan 15-20 euron hintaan.

Sunnuntaisin tilanne on vielä hankalampi. Kun kerrankin olisi aikaa syödä porukalla, kunnon ruokaa ei saa mistään. Monet suosikkipaikoistamme pitävät ovensa sunnuntaisin kiinni kokonaan. Ymmärrettävästi syynä ovat kovat henkilöstökulut. Ne paikat, jotka siitä huolimatta pitävät ovensa auki, ansaitsevat asiakkaansa.

Niinpä pyydämme sinulta hyvä lukijamme apua. Ilmianna meille kiva viikonloppuna lounasta tarjoava ravintola Helsingistä!

Mokon mainio brunssi

Tommys kävi ystävien kanssa Sörnäisiin avatussa Mokossa lauantaibrunssilla. Paikka on laitettu tuttuun Moko-tyyliin. Monissa brunssipaikoissa on paljon hälinää, tuoleja ja pöytiä, mutta täällä oli maltettu jättää tyhjää tilaa oikeisiin paikkoihin. Miljööstä oli saatu kertakaikkisen miellyttävä, tilaa on lapsillekin.

Brunssiin kuuluu mm. ruokaisa kanasalaatti, Kanniston leipää, luomusämpylöitä sekä leivän päälle kurkut, tomaatit ja juustot. Talon oma appelsiini-inkiväärimarmeladi oli hyvää tuoreiden croissantien kanssa. Lisäksi pöydässä oli makeaa yllin kyllin. Oli hedelmiä, pannukakkua ja itsetehtyä pullavanukasta. Kahvi oli Kaffa Roasteryltä. Erityisesti seurueemme tykkäsi herkkujogurttiannoksesta, joka tarjoiltiin suloisessa lasipurkissa.

Mokon brunssin hinta on 15,90 - 17,50 kahvista tai smoothiesta riippuen.

Emme keksi moitittavaa. Mukavaa saada itäiseen kantakaupunkiin uusi brunssipaikka!

http://www.moko.fi/moko/myymalat/lauantaibrunssi

ps. Tässäkin paikassa pöytävaraus on lähes pakollinen, varsinkin jos olet saapumassa isommalla seurueella.

Sunnuntaibrunssi metsässä

Leivoimme lauantailämpimäiseksi muhkean saaristolaisleivän. Osa siitä päätyi nyyttikestipöytään presidenttiehdokkaan tupailtaan. Loput siitä nautimme seuraavana aamuna metsäretkellä.

Sunnuntaiksi olimme kutsuneet hyviä ystäviä retkelle lähimetsään. Konsepti on mitä toimivin! Sunnuntaiaamun reippailu päihittää kahvilabrunssin mennen tullen, varsinkin kun meitä oli monta aikuista ja lasta mukana.

Matkalla eväspaikalle voi nähdä metsän ihmeellisyyksiä. Heti kun määränpää on saavutettu, on eväiden aika. Olimme sopineet, että jokainen huolehtii itse omista eväistään, mutta ylimääräisiä herkkuja voi tuoda jaettavaksi. Leivän lisäksi olimme paistaneet aamulla pellillisen kanelipullia, jotka maistuivat kaikille. Juomana meillä oli maitokahvia ja vettä.

Eväiden jälkeen olikin leikin aika. Lapset tutkivat ympäristöä ja meille jäi sopivasti aikaa vaihtaa kuulumisia ja juoda ylimääräinen kuppi höyryävää kahvia. Tässä vaiheessa viimeistään olisi kahvilassa loppunut tila ja kiireisimpien olisi ollut suunnattava lähipuistoon.

Käytimme saaristolaisleivän leivonnassa Koton sivuilta löytynyttä ohjetta. Annoimme taikinan tosin kohota hieman pidempään kuin ohjeessa, ja käytimme vehnäjauhojen sijasta täysjyvävehnäjauhoja. Leseet korvasimme luomumyslillä. Seuraavan kerran pitää testata taikinassa puolukoita.

Tommys Köket testaa: Seurasaaren sunnuntaibrunssi

Tommy oli kuullut hyvää Seurasaaren ravintolan sunnuntaibrunssista. Sitähän piti testata.

Lista oli lupaava: kalaa graavattuna, vuolukermalla aateloitua metsäsienisalaattia, mummolan tillikurkkuja, suolakurkkua Myrskylästä luomuhunajan kera, Kolatun vuohenjuustotilan Ruska munajuustoa, Tove Törnblomin tuorejuustolevitettä Pernajasta jne.

Elokuun aamu oli kaunis. Saimme valita pöytämme tyhjässä ravintolassa. Terassilta avautui kansallisromanttinen maisema. Täydellistä! Tavallisesti brunssipöydän ympärillä on tässä vaiheessa kova säpinä, mutta me saimme valita noutopöydästä rauhassa parhaat palat. Ei tungosta, ei jonottamista.

Ruoka - se tärkein - oli kuitenkin hyvin keskinkertaista. Seurueemme joutui mm. palauttamaan raa'at croissantit takaisin keittiöön. Kasvispääruoka oli vaatimaton ja lihapääruoka kylmä. Edes jälkiruokapöytä ei nostanut tunnelmaa. Mustikkapiirakassa oli tunkkainen jääkaapin maku. Palvelu sen sijaan oli ystävällistä ja ripeää. 

Erinomaisesta ja kekseliäästä ruoasta 29 euroa olisi ollut hyvä diili, mutta ei tästä. Seurasaaren ravintolalla olisi kaikki edellytykset nousta klassikkobrunssipaikkojen joukkoon, mutta se vaatisi todellista rakkautta ruokaan.

Seurasaaren ravintolan miljöö ansaitsee viisi tähteä

Alkupalapöydän antimia

Kasvispääruoka

Lihapääruoka

Jälkiruoka