Bistro Sinne Porvoossa on maineensa veroinen

"Tämä on paras hampurilainen ikinä!" Tässä kolmevuotiaamme kommentti Bistro Sinnen lasten hampurilaisannoksesta, johon kuului korillinen suussa sulavia kullankeltaisia ranskalaisia.

Sinne sijaitsee Porvoon Taidetehtaalla noin viiden minuutin kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Bistro on toiminut puolisentoista vuotta, mutta vasta nyt ehdimme testaamaan tätä paljon kehuttua (Hesarin NYT-liitteessä viisi tähteä, 50 parasta ravintolaa 2012 -listan 11. sija) ravintolaa.

Kolmivuotiaamme annos tosiaan oli loistava eikä laatuun nähden hinnalla pilattu (8,90 euroa).  Riinan tilaama päivän kalasaalis (24 euroa, rapeaksi paahdettua siikaa fenkolipyreellä) oli täydellistä ja oma hampurilaisenikin (18,90) oli yksi parhaista, mitä olen koskaan maistanut. Hiiligrillissä paistettua Charolais-nautapihviä ja rapeita maalaisranskalaisia voi surutta hehkuttaa. Annoksen kruunasi Sinnen oma aioli ja ketsuppi. Päihitti kyllä Helsingin Midhillit ja on kova kilpailija Roslundin purilaiselle.

"Mutta jälkkäriä mahtuu vielä"

Jälkiruoaksi tilasimme lakritsilla maustetut creme bruleet, joiden päällä oli sitruunasorbettia, villivadelmia sekä pistaasipähkinää. Herkullista. Poikamme sai pallon itsetehtyä jäätelöä ja suklaata.

Palvelu oli nopeaa, ystävällistä ja mutkatonta. Juuri tällaista tarvitaan lisää.

Bistro Sinne, tapaamme vielä! Suosittelen kaikille, jotka käyvät Porvoossa ja haluavat unohtumattoman mutta mutkattoman makukokemuksen. Ja suosittelen myös pöytävarausta, sillä tällä tahdilla pöydät ovat täyteen varattuja pitkään.

http://bistrosinne.fi/

Tommys Köket testaa: Amerikan ihme Midhill

Tommysin testiryhmä jatkoi uurastustaan heti vapun jälkeen. Perjantai-illan ruoka puuttui ja päätimme suunnata hampurilaiselle Linnanmäen Kattilaan. Epäilymme Kattilan perjantai-illan suosiosta olivat kovasti liioiteltuja. Ainoastaan Midhill-ravintolassa oli tungosta, kun kaksi isompaa työporukkaa oli viimeistelemässä illallistaan. Muuten ravintolasali suorastaan kaikui tyhjyyttään. Ulkona puhaltava hyinen tuuli sekä Suomen MM-avausjääkiekko-ottelu verottivat osansa Linnanmäen kävijöistä.

Tarjoilija järjesti ystävällisesti seurueellemme kaksi pientä pöytää, jossa mahduimme sopivasti syömään. Vaikka ravintolan päätuote on hampurilainen, listalta löytyi myös muita annoksia, kuten salaatteja, kanaa ja pihvejä. Ruokalistaa selatessa iski heti valinnan vaikeus. Tuota voisin maistaa ja tuota. No, valitsin ravintolan nimikkotuotteen Midhill-hampurilaisen juustolla.  

Ranskalaiset olivat maukkaita, mutta rapeus jäi puuttumaan. Listalla kehuskeltiin, että ranut paistetaan ankanrasvassa. Hampurilaisten täytteet sen sijaan olivat mielikuvituksellisia ja selkeästi 2010-luvulta. 

Lasten annos oli 8 euroa. Siihen kuului pieni hampurilainen ja pienet (oikeasti pienet) ranskalaiset ja jäätelöpallo.

Ravintolan hinta-laatu -suhde oli minusta kohdillaan. Hampurilainen maksoi 8-14 euroa, lisuke 4-5 euroa tähän lisää sekä juoma päälle. Vaikka hampurilaisaterialle maksaa Midhill-ravintolassa kaksi kertaa niin paljon kuin viereisessä lintsiburgerissa, on annos mielestäni hintansa väärti.

Jälkiruoaksi tilattu juustokakku oli jumalaista. Pala oli iso ja siitä riitti kaikille. Milkshaket vannoivat amerikkalaisen makuperinteen nimeen,  mansikkapirtelössä maistui mansikka ja paksu maito. Jälkiruoaksi tilattu kahvi oli kylmää, mutta tämän voinee laskea alkukankeuden piikkiin. 

Jäimme jälkiruokien jälkeen keskustelemaan ruokailun helppoudesta ja tällaisten ruokapaikkojen puuttumisesta Helsingin ravintolakentästä. Siis paikka, jonne on helppo tulla lasten kanssa, palvelu on nopeaa ja ruoan laatu keskivertoa mielikuvituksellisempaa. Nyt sellainen siis löytyy! 

Mieltä jäi askarruttamaan yhden kilon Porterhouse-pihviannos ja sekä corn dog eli friteerattu hot dog. Näistä annoksista saadaan toivottavasti lisää tietoa myöhemmin.

Tommys Köket testaa: Linnanmäen Kattila

Kööpenhaminan Tivoli on ollut jo pitkään tunnettu hyvistä ravintoloistaan. Nyt Linnanmäellä yritetään samaa.

Viime viikolla huvipuistoon avattiin kuuden huippuravintoloitsijan yhteisponnistus, Kattila. Propsit Lintsille ennakkoluulottomasta avauksesta ja siitä, etteivät päätyneet Rosso-Chicos-Hesburger -linjalle!

Kävimme Kattilassa ystäväperheen kanssa. Seurueessamme oli neljä aikuista ja neljä lasta. Heti sisääntuloaulassa lapset innostuivat. Värikkäistä säkkituoleista koottu peuhanurkka on mainio keksintö.


Kattilan ravintoloilla jokaisella on oma ilmeensä.  Tykkäsimme sushibaarin puna-mustasta Aalto-design -linjasta. Hans Välimäen hauskasti nimetty Midhill-ravintola oli vielä kiinni, mutta sen kujeileva sistustus kyllä herätti mielenkiintoa. 

Kuulan lihapullat

Ravintoloissa oli hyvin tilaa. Valitsimme Demossa ja Groteskissa mainetta niittäneen Tommi Tuomisen Kuula-nimisen lihapullaravintolan.

Idea on hauska. Saat eteesi listan, johon ruksitat toiveesi. Kuulat ovat lihapullia, joiden kylkeen saa  perunaa eri muodoissa, linguine-pastaa, salaattia tai paahdettuja kasviksia. Lihapullia voi valita viiden tai kolmen kappaleen annoksissa, lisäkkeet ovat isoja tai pieniä.  Lisäksi asiakas saa valita mieleisensä soosin.

Seurueemme kokeili sekoboltseja (yksi kaikkia lihapullia) sekä erikseen mexican beef -kuulia. Listalla on myös haukikuulia, mutta ne olivat nyt harmillisesti lopussa. Sooseista kokeilimme klassista kermasoosia, Aasian makuja -soosia, pestokastiketta sekä tomaattisoosia.

Tommyn plussat ja miinukset

Sekoboltsit antoivat hyvän näytteen paikan lihapullaosaamisesta. Annos oli toimiva, mutta Tommyn makuun suolaa oli hieman liikaa sekä lihapullissa että kastikkeessa. Myös pestokastike oli ystävämme mielestä kovin suolainen.

Mexican beef -kuulat olivat maukkaita ja sopivan mausteisia. Seurueemme kuusivuotias tosin oli sitä mieltä, että mausteita oli hänen makuunsa liikaakin.

Tomaattisoosi ja etenkin linguine-pasta olivat erinomaisia!  Soosi maksaa kaksi euroa, mutta tässä kohtaa ei kannata pihistellä. Aasian makuja -soosissa maistui korianteri ja chili, kun taas klassisessa kermasoosissa voi ja rosmariini. Nam!

Palvelu kangerteli pahasti. Yksi tilattu soosi unohtui, yksi annos oli väärä. Ruksisysteemi on asiakkaan kannalta nerokas, mutta vaatii paljon ravintolalta. Pohdimme, helpottaisiko tarjoilijoiden työtä se, että tilauslappuihin kirjoitettaisiin asiakkaan etunimi. Pankkikorttimaksaminenkaan ei tahtonut sujua. Lopulta päätimme lopettaa odottamisen ja maksoimme laskun käteisellä. Alku on aina hankalaa. Toivottavasti nämä vaikeudet saadaan selätettyä.

Pienimmän lihapulla-annoksen hinnaksi tuli 8,50 euroa. Mielestämme se on huvipuistoruoalle kohtuullinen hinta.

Akustiikasta vielä sananen. Nyt ravintoloissa oli väljää, mutta jo muutama lapsi sai aikaan kovan metelin. Kun Kattila kesäkuumalla täyttyy lapsiperheistä, desibelit voivat nousta tästäkin melkoisesti.

Tästä ravintolasta tulee varmasti hitti. Se sopii hyvin Linnanmäen nälkäisille kävijöille, oli sitten kyseessä lapsiperhe tai sinkkuporukka hauskanpidossa. Tommys haluaa ehdottomasti palata vielä Kattilaan testaamaan muitakin ravintoloita.

Hans Välimäen tyylikäs Midhill voisi olla seuraava kohde.

Tommys Köket testaa: Ravintola Senaatin Hiili Kluuvissa

Ravintola Senaatin Hiili on uusi tuttavuus Kluuvin uusitussa kauppakeskuksessa ylimmässä kerroksessa. Sisäänkäynti jättää paljon arvailujen varaan. Ei kylttiä eikä ruokalistoja. Kaikki on uutta, valkoista ja niin tyylikästä.

Tommy päätti testata uutukaista ravintola heti ensimmäisenä lauantaina. Lounastimme siellä yhdessä yksivuotiaan kanssa. Lista löytyi nopeasti ja se olikin ainoastaan englanniksi. Tarjoilija kertoi syyn. Keittiömestari on britti. Hän on ihastunut skandinaaviseen ruokaan ja vienyt makuja askeleen pelkistetympään suuntaan. Tarjoilija sanoi, että suomenkieliset ruokalistat ovat tulossa. Listat olivat tosiaan vielä vaikeaselkoisia ja meilläkin kesti hetken hahmottaa, mitä ravintola tarjoaa.

Ravintola Hiilen taustajoukoissa häärivät samat nimet kuin legendaarisessa Bar Ysissä. Ruoka on luomua, läheltä ja ravintolasta löytyy aito hiiligrilli (josta olimmekin jo kuulleet etukäteen).

Tilasimme listalta puolikkaan luomukanan (ei broileria!) eli Chicken, honey, slaw, grill & tar sekä luomunaudanjauhelihasta tehdyn hampurilaisen eli Burgers, beef, pickles, cheese, onions, root vegetables & Jaloviina. Siis jallussa paistettuja sipuleita!

Ystävämme tilasi pieneen nälkään baarimenusta kana-rakuunatäytteisiä pelmenejä eli Home made russian dumplings stuffed with chicken & tarragon. 

Listan alkuruoat ovat 12-15 euroa ja pääruoat 18-30 euroa. Baarimenusta selviää 6-8 eurolla. Ei siis mitään halpisruokaa.

Liekö vielä alkukankeutta, mutta ruoan tulo pöytään kesti melko kauan. Naapuripöydässä pääruokaa jouduttiin odottamaan meitäkin pidempään. Odotus kuitenkin palkittiin. Burgeri oli kekseliäs ja erinomaisen maukas. Pihvi oli mehevä ja täysin erilainen, mitä yleensä ravintoloista saa. Pelmenit eivät pettäneet vaan koostumus oli kiinteä ja maku tuore. Grillattu kana myöskin palkitsi tilaajansa. Coleslaw olisi tosin pärjännyt vähemmälläkin majoneesilla ja tartarkastike taisi jäädä matkalle.

Kokonaisuutena Senaatin Hiili on pirteä lisä Helsingin keskustan ravintolatarjontaan. Älä anna kyltittömyyden ja epäselvien listojen häiritä. Tommy menee testaamaan listaa varmasti vielä toisenkin kerran!

Ravintola Senaatin Hiilen omat nettisivut ovat osoitteessa http://senaatinhiili.fi/

PÄIVITYS 2.9.2012 - Senaatin hiilen tarina Kluuvissa loppui lyhyeen

Kävin elokuun lopussa Kluuvin ostoskeskuksessa lounaalla. Harmikseni huomasin, että Senaatin Hiili oli lopettanut toimintansa ja sali oli tyhjä. Facebook-sivuilla viimeinen päivitys on tehty 9.8. Toivottavasti tapaamme vielä!

Chicken, honey, slaw, grill & tar

Home made russian dumplings stuffed with chicken & tarragon

Burgers, beef, pickles, cheese, onions, root vegetables & Jaloviina

Tommys Köket testaa: Seurasaaren sunnuntaibrunssi

Tommy oli kuullut hyvää Seurasaaren ravintolan sunnuntaibrunssista. Sitähän piti testata.

Lista oli lupaava: kalaa graavattuna, vuolukermalla aateloitua metsäsienisalaattia, mummolan tillikurkkuja, suolakurkkua Myrskylästä luomuhunajan kera, Kolatun vuohenjuustotilan Ruska munajuustoa, Tove Törnblomin tuorejuustolevitettä Pernajasta jne.

Elokuun aamu oli kaunis. Saimme valita pöytämme tyhjässä ravintolassa. Terassilta avautui kansallisromanttinen maisema. Täydellistä! Tavallisesti brunssipöydän ympärillä on tässä vaiheessa kova säpinä, mutta me saimme valita noutopöydästä rauhassa parhaat palat. Ei tungosta, ei jonottamista.

Ruoka - se tärkein - oli kuitenkin hyvin keskinkertaista. Seurueemme joutui mm. palauttamaan raa'at croissantit takaisin keittiöön. Kasvispääruoka oli vaatimaton ja lihapääruoka kylmä. Edes jälkiruokapöytä ei nostanut tunnelmaa. Mustikkapiirakassa oli tunkkainen jääkaapin maku. Palvelu sen sijaan oli ystävällistä ja ripeää. 

Erinomaisesta ja kekseliäästä ruoasta 29 euroa olisi ollut hyvä diili, mutta ei tästä. Seurasaaren ravintolalla olisi kaikki edellytykset nousta klassikkobrunssipaikkojen joukkoon, mutta se vaatisi todellista rakkautta ruokaan.

Seurasaaren ravintolan miljöö ansaitsee viisi tähteä

Alkupalapöydän antimia

Kasvispääruoka

Lihapääruoka

Jälkiruoka

Tommys Köket testaa: Flow, M.A.T., Nakkikoju ja SIS. Deli + Cafe

Flown ravintolatarjonta ei pettänyt tänäkään vuonna. Ravintolakioskeja ja -alueita oli ripoteltu ympäri festivaalialuetta, emmekä spotanneet yhtään paellapannua. Alkoholi Flowssa oli kallista (oluttölkki 7 euroa), mutta hyvää luomusyötävää sai suorastaan pilkkahintaan. Vai miltä kuulostaa se, että neljällä eurolla sai vadelmasmoothien, luomumehun tai vaikkapa marinoituja mansikoita ja mascarponemoussea.

M.A.T.:ssa seurueemme tilasi vuohenjuustosalaattia ja oikeaa makkaraa. Annokset hellivät kaikkia aisteja. Pähkinää, korianteria, aprikoosia, punajuurta. Raati sanoo kyllä!

Vuohenjuustosalaatti

Oikeaa makkaraa

Päälle haimme SIS. Deli + Cafesta luomukaffet ja pullat. Pullat olivat suussasulavia, vaikka niiden syöminen yhdellä kädellä oli vaikeaa.

Nakkikoju sijaitsi keskellä festivaalialuetta ja sinne oli jatkuvasti jonoa. Yöllä onnistuin lopulta tunkeutumaan tiskille ja tilasin Singeapore Sling -hotdogin, jonka sisällä oli aasialaista sienisalaattia ja wasabimajoneesia. Nam!

1. yritys

2. yritys

3. yritys

Viini & Sapas näytti houkuttelevalta, mutta Sapaksia emme valitettavasti ehtineet maistella.

Tunnelmia festivaalialueelta: