Leivoimme lauantailämpimäiseksi muhkean saaristolaisleivän. Osa siitä päätyi nyyttikestipöytään presidenttiehdokkaan tupailtaan. Loput siitä nautimme seuraavana aamuna metsäretkellä.
Sunnuntaiksi olimme kutsuneet hyviä ystäviä retkelle lähimetsään. Konsepti on mitä toimivin! Sunnuntaiaamun reippailu päihittää kahvilabrunssin mennen tullen, varsinkin kun meitä oli monta aikuista ja lasta mukana.
Matkalla eväspaikalle voi nähdä metsän ihmeellisyyksiä. Heti kun määränpää on saavutettu, on eväiden aika. Olimme sopineet, että jokainen huolehtii itse omista eväistään, mutta ylimääräisiä herkkuja voi tuoda jaettavaksi. Leivän lisäksi olimme paistaneet aamulla pellillisen kanelipullia, jotka maistuivat kaikille. Juomana meillä oli maitokahvia ja vettä.
Eväiden jälkeen olikin leikin aika. Lapset tutkivat ympäristöä ja meille jäi sopivasti aikaa vaihtaa kuulumisia ja juoda ylimääräinen kuppi höyryävää kahvia. Tässä vaiheessa viimeistään olisi kahvilassa loppunut tila ja kiireisimpien olisi ollut suunnattava lähipuistoon.
Käytimme saaristolaisleivän leivonnassa Koton sivuilta löytynyttä ohjetta. Annoimme taikinan tosin kohota hieman pidempään kuin ohjeessa, ja käytimme vehnäjauhojen sijasta täysjyvävehnäjauhoja. Leseet korvasimme luomumyslillä. Seuraavan kerran pitää testata taikinassa puolukoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti