Tomaattisaagan huipennus

Alkukeväästä kerroin tomaatinkavatuskokemuksistamme. Tarina on toistanut itseään jo monena vuonna ja muistuttaa erehdyttävästi lastenkasvatusta. Tämäkään kesä ei tehnyt poikkeusta.

Taimikasvatus sujui hienosti. Tilanpuutteen vuoksi teimme rajua karsintaa. Isoihin ruukkuihin pääsivät vain parhaat yksilöt.

Toukokuun lopulla vahvat taimemme alkoivat oireilla. Lehdet kurtistuivat kuin janoisina, vaikka kastelu oli kunnossa. Luin netin neuvopalstoilta, että kurttuiset lehdet saattavat olla merkki liikalannoituksesta. Lääkkeeksi suositeltiin kalkkia. Ryntäsin puutarhakauppaan kalkkiostoksille, mutta tilanne ei sanottavasti parantunut. Käytännössä kaikki tomeriksi ehtineet tomaatinvarret tekivät kuolemaa.

Kesälomamme lähestyi. Mietin jopa tomaattien heittämistä suoraan kompostiin, mutta koska tarvitsimme hoitajaa chileille ja yrteille, pyysimme lomittajia kastelemaan samalla myös tomaatit. Olimme kotoa pois kuukauden päivät.

Kotiin palattuamme tomaatit olivat alkaneet versoa uudestaan. Varteen oli ilmestynyt paksu möykky josta lähti lukuisia uusia vihreitä versoja. Emme heittäneet tomaatteja bioastiaan vieläkään.

Tomaattien uusi elämä alkoi tällaisesta möykystä

Karsimme versoja ja ne vahvistuivat ja alkoivat kukkia. Erityisesti kirsikkatomaattilajikkeet villiintyivät. Kun kesä alkoi kääntyä kohti loppua, latvoimme tomaatteja ahkerasti.

Kesä jatkui parvekkellaamme pitkälle syyskuuhun. Lopulta omaksikin yllätykseksemme saimme pikkupuutarhastamme maukkaan sadon, jonka viimeiset hedelmät korjasimme talteen lokakuun puolivälissä. En vieläkään tiedä, mikä tomaatteja vaivasi alkukesästä ja mistä tämä möykkyilmiö kertoo.

Tämänvuotiset tomaattimme olivat muuten vanhoja italialaisia klassikkolajikkeita. Hankimme neljän pussin lajitelman Hyötykasviyhdistykseltä. Näistä runsassatoisin oli meillä Ciliega (kirsikkatomaatti). Vähemmän, mutta isompia tomaatteja tuottivat runkotomaattilajikkeet San Marzano 2, Costoluto Fiorentino (veistoksellisen poimuiset tomaatit) sekä Cuor di Bue.

Nyt on marraskuu, mutta odotan jo kevätauringon ensimmäisiä säteitä ja mullan tuoksua.

Punajuuri ja rosmariini maustavat suklaakakun

Tommysin isänpäiväpöytään katettiin tänä vuonna makuhermoja hivelevä bo ssäm, josta löytyy oma ohjeemme vuoden takaa. 

Jälkiruoaksi etsimme marraskuuhun sopivaa kakkureseptiä. Meillä oli jokin aika sitten lainassa Sanna Pelliccionin ja Loviisa Kankaan Punajuuri-kirja (Gummerus 2012) ja muistelimme siinä ollutta ihanaa punajuurisuklaakakkua. Nyt otimme askeleen pidemmälle ja lähdimme leipomaan Liemessä-blogin ohjeella punajuurikakkua, johon tulee punajuuren lisäksi hyppysellinen rosmariinia!

Muokkasimme ohjetta hieman. Vähensimme jauhojen osuutta, jotta saisimme kakun koostumuksen kosteammaksi. Suklaakakkujen kuningas on ehdottomasta mudcake, joka koostuu käytännössä pelkästään voista, suklaasta ja kananmunasta. Tämä kakku on mudcakea kevyempi versio.

Tuore rosmariini täydensi erinomaisesti suklaan ja punajuuren harmoniaa. Käytä kakussa myös punajuurien raastamisesta syntynyt punajuurimehu! Teimme taikinasta myös pieniä leivoksia, joiden paistoaika on hieman lyhyempi kuin kakun. 

Rosmariinilla maustettu punajuurisuklaakakku

1 dl mantelijauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 rkl tuoretta rosmariinia 

1 tl kanelia

3 kananmunaa

1,5 dl ruokokidesokeria

2 dl valmista punajuuriraastetta (n. 400 g punajuuria, 3-5 kpl)

200 g voita

200 g tummaa suklaata (mitä tummempaa, sitä parempaa)

Kuorrute:

200 g tuorejuustoa

2 dl tomusokeria

1 tl sitruunamehua

50 g pistaasipähkinöitä

Keitä punajuuret kypsäksi. Kuori ja raasta punajuuret. Pilko suklaa ja voi pieneksi paloiksi ja sulata erittäin matalalla lämmöllä kattilassa. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi. Pilko tuore rosmariini pieneksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä aineet. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. 

Paista kakkua 200 asteessa n. 20-30 minuuttia. Kakku voi jäädä hieman kosteaksi keskeltä. 

Valmista kuorrute. Sekoita monitoimikoneella tuorejuusto ja tomusokeri tasaiseksi tahnaksi. Mausta sitruunamehulla.  Kuori pistaasipähkinät ja pilko rouheeksi. Koristele jäähtynyt kakku kuorrutteella ja pistaasipähkinärouheella. 

Hävikkibanaanit hyötykäyttöön

Terveiset Ruotsista! Täällä kauppa keksii toinen toistaan hauskempia temppuja tehdä asiakas tyytyväiseksi.

Tässä ilmainen idea, johon törmäsimme Nora-nimisen pikkukaupungin ICA:ssa. Siellä ruskeat ylijäämäbanaanit tarjotaan (kitiseville) lapsille. Kaikki voittavat. Nälkäinen lapsi rauhoittuu, kaupassa kulkee vähemmän stressaantunut vanhempi ja ruokahävikki pienenee. Kerrassaan nerokasta.

Ruotsin syväkurkkumme kertoo, että käytäntö on arkipäivää myös muissa ruotsalaisissa kauppaketjuissa. Tarjolla olevat hedelmät ovat kuulemma vain hieman kolhiintuneita, eivät missään nimessä mätiä tai käyttökelvottomia.  

Mikä suomalaiskaupoista ehtii napata idean ensimmäisenä? 

Tommy's Seasonal Pita Falafel

Tänään Tommyn keittiössä liikuttiin jälleen arjen, einesten ja kiireen keskellä. Inspiraatiota on haettu Fafa'sin listoilta ja Flown tarjonnasta. Tästä reseptistä on helppo tehdä joko pikaisesti nautittava tuunattu einespläjäys tai salonkikelpoinen fingerfood-illallinen. Raaka-aineina kauden parhaat maut, olkaa hyvä!

Ainekset

Perustat

Pita-leipiä (Pirkka valmispitaleivät, leipomosta haetut tai itse leivotut)

Falafel-pyöryköitä (Findusin valmispyörykät pakastealtaasta, Ruohonjuuresta haetut tai itse tehdyt)

Salaatit

Parsakaali-punakaali

Tomaatti-kurkku

Tomaattisalsa/Tabouleh/Matbuha

Basilika-Minttu-Lehtipersilja

Suolakurkku

Salaatinlehtiä

Kastikkeet ja tahnat

Jogurtti-kastike/Tsatsiki

Shriracha-kastike

(Porkkana-tahna)

(Tahini)

Lisäksi tarvitset

Etikkaa

Suolaa ja sokeria

Oliiviöljyä

Sitruunaa

Reseptit

Lämmitä tai valmista falafel-pyörykät sekä pita-leivät ohjeen mukaisesti. Valmista salaatit ja kastikkeet.

Parsakaali-punakaali

Höylää juustohöylällä pari siivua punakaalista. Paloittele parsakaalin kukinnot pieniksi. Sekoita keskenään, lisää hieman sokeria ja ripaus suolaa sekä pari ruokalusikallista väkiviinaetikkaa. Hölskytä purkissa ja anna maustua jääkaapissa.

Tomaatti-kurkku

Kuutioi tomaatti ja kurkku. Lisää hieman oliiviöljyä ja suolaa. Sekoita. 

Tomaattisalsa/Tabouleh/Matbuha

Tomaattisalsa tai -kastike on falafelin paras kaveri. Kiireisinä hetkinä kuutioi tomaatti, salaattisipuli ja sekoita yhdessä sitruunamehun ja oliiviöljyn kanssa. Jos sinulla on aikaa, jatka salaattia taboulehin suuntaan tai keitä oma Matbuha (Matbucha)-kastike (tomaatti-paprika).

Basilika-Minttu-Lehtipersilja

Shanghai Cowboyn tehotrio! Poimin puutarhasta yrttien lehtiä ja silppusin saksilla. 

Jogurtti-kastike/Tsatsiki

Kiireessä pelkkä turkkilainen jogurtti käy, ajan kanssa valmista tsatsiki.

Schiracha-kastike

Thaimaalainen chili-valkosipuli-kastike. Käytä sellaisenaan. 

Porkkana-tahna

Valmistin tahnan tämän salaattireseptin mukaisesti. 

Tahini

Tahini on sesaminsiementahna, suoraan purkista :)

Kokoa oma versiosi. Meidän näytti tänään tältä. Hyvää ruokahalua!

Flow Festival 2013

Vuoden tärkein ruoka- ja musiikkifestivaali on takana. Tässä tuoreeltaan Tommysin arvio festareiden ruokatarjonnasta.

Ruoan suhteen Flow Festival on ollut jo pitkään valovuosia edellä maan muita festareita eikä Flow pettänyt tänäkään vuonna. Kesän 2013 festareista ainoastaan Ruisrockin Midhill ja Tall Ship Racesin Pure Bistro jäivät mieleen. Muuten suomalaiset kesätapahtumat tuntuvat edelleen olevan jatkuvaa paellapannurivistöä ja makkaramuikkuperunoita.

Myös Flown juomapuolella oli tapahtunut parannuksia edellisvuosiin verrattuna. Uutuutena oli mm. erikoisolutbaari sekä gt-baari. Yhtenäinen anniskelualue oli myös ehdotonta plussaa, samoin yhteen euroon laskeneet tölkki/pullopantit. Raatimme suppean otoksen perusteella Flow oli myös halvin tämän kesän festareista (vrt. Ruisrock, Kaisaniemen Helsinki Classic Rock sekä Summer Sound Festival).

Mutta ruoka-arvioihin, tässäpä niitä:

New York Ninja ****

testasimme: New York naudanlihaburgerit (10e) x 3 kpl (perjantaina n. 18.00)

Tätä oli odotettu vuosi. Heti porttien auettua testiryhmämme ei rynnännyt varaamaan eturivin paikkoja Alicia Keyesin keikalle vaan säntäsimme suoraan Nykin ninjojen huomaan. Ei pettänyt. Kiitos ja kumarrus, olkoon voima, minttu-korianteri-basilikasilppu ja sriracha-kastike kanssanne, ikuisesti. Miinusta sämpylän margariinisesta sivumausta. Ja siitä, että sämpylä oli kylmä.

Sandro ****

testasimme: BBQ kanavartaat korianterin ja ras el hanoutin kera (12e), vuohenjuusto-pinaatti-aprikoosipiiras (tai vastaava, 12e), jäätee (3e) (useita kertoja sekä perjantaina että lauantaina)

Seurueemme festaricatering oli tässä. Täydellinen sijainti, lyhyet jonot ja sekä aivan käsittämättömän kauniit ja maukkaat annokset varmistivat sen, että päädyimme tänne yhä uudestaan. Varmistimme myös, että kaikki kaverimme söivät täällä. Eivätkä pettyneet. Miinusta: huippuunsa viety annosten rahastus ja tarjoilu aiheutti sen, että osa annoksista oli kylmiä. ja se, että ne säilötyt sitruunat loppuivat jo lauantai-iltapäivästä!

Pipsa Hurmerinta ****

testasimme: luomumustapapukeiton (8e) ja juuresranskalaiset (5e) (useita kertoja sekä perjantaina ja lauantaina)

Kolmas festarisuosikkimme. Top Chef-tuomari Pipsa on Flow-konkari, jonka ruokia olemme maistelleet jo monena vuotena peräkkäin. Tämän vuotinen luomumustapapukeitto vei kielen. Ei lisättävää. Paitsi että Pipsa, saisinko sen reseptin, kiitos?

Sampanjabaari ****

testasimme: 70 euron Lanson uima-altaan, laseittain normaalia tai pinkkiversiota 10 euroa/lasi + 2 euron pantti. 

Festareiden ehdottomasti paras julkkisten ja kavereiden spottauspaikka. Vaarana jumitus, rahojen menetys ja keikkojen missaaminen.

Tori ***

testasimme: Torin lihapullat (12e) ja häränrinta-empanadakset (12e) (perjantaina n. klo 21.00)

Taattua Tori-laatua. Varsinkin empanadakset, uh!

Grotesk ***

testasimme: Groteskburgerin + milkshaken (15e) (lauantaina n. klo 22.00)

Annos tarjoiltiin ranujen kera. Raaka-aineet kunnossa. Tommysille valikoitui pieni ja palanut pihvi, joka kylläkin maistui erinomaiselle Nick Caven keikkaa odotellessa. Ei ehkä kaupungin paras burgeri, mutta jonosta päätellen festarikansan suosiossa. Miinusta: Teltan työolot muistuttivat savusaunaa. 

Street Gastro ***

testasimme: possusandwichin (10e) ja kasvissandwichin (10e) (perjantai n. 21.00)

Homma toimi tosi hyvin, ihmisiä tungeksi tasaisena virtana hakemaan Street Gastron jo klassikoiksi muodostuneita sänkkäreita. Erittäin hyvät ja tuoreet maut, tosin possusta tuli joulukinkku mieleen. Oliko mausteena mustaa suolaa? Vegeannos voitti jälleen kerran liha-annoksen.

Twisted Street Kitchen ***

testasimme: kanaa massaman-currykastikkeessa (12e) (lauantaina n. 23.00)

Currynnälkäisille erinomainen pläjäys. Riisiä oli ehkä liikaa ja se oli jäänyt annoksissamme hieman jopa liiankin al denteksi. Musiikki oli liian kovalla. Ihmiset juttelivat siellä, eivät tanssineet.

Erikoisolutbaari ***

testasimme: Stallhagenin American Pale Alen (6%, 8e) ja Solin (6,5e)

Oluen ystäville vihdoinkin jotain muuta kuin ainaista Heinekeniä (5,5e). Olikohan Stallhagenissa festareiden paras promille/hintasuhde? Nopea palvelu.

Mille Mozzarelle **

testasimme: porchetta-lihapladinan (8e) (lauantaiaamuna n. 00.30)

Kaikki piti olla kunnossa. Muutaman oluen aiheuttama suolaisen nälkä, italialaiset raaka-aineet. Ehkä vähän liian suolaiset maut sekä wrapin hajoaminen rinnuksille veivät tähtiä tältä annokselta. 

Umeshu **

testasimme: 8 palan sushilajitelman (12e) (lauantaina n. 23.00)

Festareilla sushia, jee, mutta kovin oli pieni annos. Ja palvelu huonoa. Ja se musa oli tosi kovalla. 

Testaamatta jäivät ainakin (mutta varmasti erinomaiset) Fafa's, Sunn ja Cholo.

---

Festareiden pisimmät jonot: Ei tällä kertaa naisten vessajono, vaan Fafasin edessä, jatkuvasti. Kertoiko suosiosta vai hitaasta palvelusta? Ravintola oli myös meidän testauslistalla, mutta päätimme käyttää jonotusajan musiikin kuunteluun. 

Festareiden paras annos: kiistattomasti Pipsa Hurmerinnan luomumustapapukeitto. Ja se tomaattiavokado(avomaankurkku?)salsa!

---

musasta vielä,

Heineken O.S.S. oli taas täynnä ihmisiä ja mielenkiintoisimpia vetoja. odotukseni Liemisen keikalle olivat ehkä liian kovat, mutta festarit aloittanut Anni oli oikein mieluisa tuttavuus. Muita festareiden musiikillisia kohokohtia oli armoton Nick Cave, ihana Aino Venna, ihmisiä tanssimaan piiskannut Huoratron, rakkautta huokunut Cody ChestnuTT, Ebo Taylorin jamit sekä hypnoottinen Minä ja Ville Ahonen. Jens Lekmanille ja Samae Koskiselle päälava oli ehkä liian iso.  Perjantai-illan Tavastian lauantai(!)-disko on myös klassikko, mummotunneliksi ristimämme diskoiloittelu on ollut jokaisen festari-illan huippupäätös!

---

Tommysille tästä vuodesta jää mieleen ammattimaiset ruokakojut, hyvät ystävät sekä mahtavat musakokemukset. Ensi vuonna uudestaan, kiitos Flow!

btw. NYT testasi kattavasti kaikki ruokakojut, propsit siitä. Tuon kierroksen jälkeen testiryhmällä oli varmasti ähky!

Onni on kesä ja kahvila

On kahviloita, jotka yksinkertaisesti ovat niin sympaattisia, että on lähes samantekevää, mitä siellä tarjotaan. Termarikahvi, pillimehu, eskimojätski. Tämä riittää, kun fiilis on hyvä ja ilma on lämmin.

Lippakioskien renessanssin myötä Helsinki on saanut monta uutta kesäkeidasta. Samaa tunnelmaa löysimme puutarhaparatiisista Vallilasta. Kahvila Aurinko on kesäretken arvoinen paikka.

Helsinkiläinen ravintola + pullovesi = järjetön yhdistelmä

Eletään vuotta 2013 ja helsinkiläisestä ravintolasta ei saa kraanavettä. Tarina on tosi.

Tommys kävi seurueineen Linnanmäen Kattilassa kurkistamassa, ovatko viime kesän mainiot huippukokkien ravintolat tallella. Olivathan ne. Tosin Välimäen Midhilliä lukuunottamatta kaikki keittiöt olivat sulkeneet ovensa jo ennen meitä. Linnanmäki oli täynnä väkeä, mutta Kattilassa oli pimeää ja hiljaista. Herätys yrittäjät! Ravintola ei voi olla auki miten sattuu. 

Onneksi Midhillin lamput vielä paloivat. Tilasimme koko porukalle burgerit. Yksi meistä halusi ruokajuomaksi vettä. Tavallista vettä, ilman kuplia. Tarjoilija muistutti, että vesi tulee sitten pullossa. Toivoimme hanavettä. Tarjoilija pahoitteli, hanavettä ei ole saatavilla. Tästä harmistuneena seurueemme jäsen tilasi pullon kivennäisvettä, mutta asia jäi vaivaamaan. 

Että mitä? Hanavettä ei ole saatavilla? Suomessa? Helsingissä? 

Tiedämme, että veden myynti on erinomaista bisnestä, mutta Suomessa pullotetun veden juominen on järjetöntä luonnon tuhoamista. Helsingin hanoista virtaava vesi on sitäpaitsi puhtaampaa kuin pullotettu vesi.

Toivomme, että Midhill ja myös muut ravintoloitsijat luopuisivat moisesta järjettömyydestä. Pulloveden myymistä ravintolassa, jossa varmasti on toimiva hana, ei voi perustella Suomen oloissa millään tavalla.